Käyttöliittymäsuunnittelu
Käyttöliittymäsuunnittelun tavoitteena on tehdä järjestelmästä mahdollisimman tehokas ja miellyttävä käyttää.
Käyttöliittymäsuunnittelun tavoitteena on tehdä järjestelmästä mahdollisimman tehokas ja miellyttävä käyttää. Avullamme tuotettavan järjestelmän käytettävyys voidaan varmistaa ennen kuin ohjelmistosuunnittelua on edes aloitettu, mikä tehostaa kehitysprosessia ja parantaa lopputuotteiden laatua.
Käyttöliittymäsuunnittelun prosessimme mukailee GUIDe-projektimallia. Ensimmäisessä vaiheessa selvitämme järjestelmän tavoitepohjaiset käyttötapaukset, joiden avulla käyttöliittymän toimintaa voidaan testata. Toisessa vaiheessa suunnittelemme käyttöliittymästä (paperi)prototyypin ja varmistamme prototyypin toiminnan simuloimalla käyttötapausten suorittamista sen avulla. Simulointi aloitetaan tärkeimmistä käyttötapauksista ja prototyyppiä laajennamme käyttötapaus kerrallaan, kunnes sen avulla voidaan läpäistä kaikki käyttötapaukset mahdollisimman helposti ja suoraviivaisesti.
Käyttötapaukset koostuvat käyttäjän tavoitteesta sekä konkreettisista lähtötiedoista. Käyttötapauksia voidaan etsiä käyttäjähaastattelun, kontekstuaalisen haastattelun ja käyttäjätarkkailun avulla. Lisäksi voidaan ideoida järjestelmän todennäköisiä käyttötilanteita.
Käyttöliittymän prototyyppi rakennetaan yleensä erillisistä käyttöliittymäkuvista, jotka voidaan piirtää joko käsin tai jollakin esitysgrafiikkaohjelmalla. Kuvasarjojen valmistaminen ja muokkaaminen on erittäin nopeaa ja edullista ohjelmallisiin prototyyppeihin verrattuna.
Käyttöliittymäsuunnittelun tulokset toimivat syötteenä järjestelmän suunnittelulle, joten käyttöliittymäsuunnittelu kannattaa sijoittaa kehitysprojektissa ennen muun suunnittelun aloittamista.
Käytettävyyden testaus
Käytettävyyden testaus oikeilla käyttäjillä on luotettavin tapa saada selville järjestelmän käyttöön liittyviä todellisia ongelmakohtia. Käytettävyystestauksessa koekäyttäjille annetaan käyttötapausten pohjalta kirjoitettuja konkreettisia tehtäviä, jotka heidän tulee suorittaa järjestelmän avulla. Koekäyttäjiä kehoitetaan ajattelemaan ääneen tehtävän suorituksen aikana, jolloin testaaja saa mahdollisimman paljon tietoa käyttäjän motiiveista ja päätöksenteosta. Testin jälkeen testaaja laatii tarkemmat kuvaukset ongelmista sekä ehdotukset niiden korjaamiseksi.
Koekäyttäjien lisäksi testaamiseen tarvitaan vain testaaja, käyttötilannetta vastaava tila sekä muistiinpanovälineet. Koekäyttäjiksi sopivat parhaiten sellaiset henkilöt, jotka edustavat järjestelmän todennäköisiä käyttäjiä ja joilla ei ole aikaisempaa kokemusta testattavasta järjestelmästä. Käytettävyystestaus kannattaa suorittaa vain muutamalla koekäyttäjällä kerrallaan ja korjata testien välissä löytyneet käytettävyysongelmat. Muussa tapauksessa useimmat käyttäjät törmäävät samoihin vakaviin ongelmiin ja pienemmät ongelmat voivat jäädä huomaamatta.
Käytettävyyden arviointi
Käytettävyyden arviointi on testaamiseen verrattuna nopeampi ja edullisempi tapa löytää käytettävyysongelmia. Se ei kuitenkaan ole yhtä kattava, sillä arviointi ei välttämättä tuo esille kaikkia samoja ongelmia, joihin loppukäyttäjät törmäävät. Arviointi voidaan suorittaa kahdella eri tavalla:
Simulointipohjaisessa asiantuntija-arviossa käytettävyysasiantuntija suorittaa itse käyttötapausten pohjalta kirjoitettuja tehtäviä järjestelmän avulla. Samalla hän arvioi käyttöliittymän käytettävyyttä tehtävän suorittamisen kannalta. Arvioinnissa löydetyt ongelmat dokumentoidaan ja samalla laaditaan ehdotukset niiden korjaamiseksi.
Heuristisessa asiantuntija-arviossa käytettävyysasiantuntija laatii listan tarkastettavista käytettävyysperiaatteista ja käy sitten käyttöliittymän kokonaisuudessaan läpi verraten kutakin näyttöä käytettävyysperiaatteisiin. Heuristinen arvioinnin avulla löydetään enimmäkseen käyttöliittymän yksityiskohtiin liittyviä käytettävyysongelmia.